Oon sairastanut reumaa pian 12 vuotta. Selkärankareuma diagnoosin sain vuonna 2001. Suurin ongelma mulla on ollut nivelten tulehdukset. Lähinnä isojen nivelten eli polvien. Nilkat, ranteet, kyynärpäät ja leukanivelet vaivaa kans aika ajoin. Myös jänteiden kiinnityskohtien tulehdukset ovat olleet ongelmana. Mulla on kokeiltu monen moista lääkitystä näinä vuosina. On solusalpaajia, polvet on hoidettu osmiumhapolla ja kortisoni mennyt suun kautta jo yli 10 vuoden ajan. Elikkäs aivan varmasti on joskus tulevaisuudessa mulla on osteoporoosi. Huoh. Noh. Eipä siitä nyt enempää. Vielä.
Vuonna 2008 menin yksityiselle reumatologille, koska oon kokenut, että täällä meidän alueella reumanhoito on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ja jotenkaan mulla ja mun lääkärillä ei kemiat kohdanneet, ei sitten millään. Mä kuitenkin koen, että tuun ihmisten kanssa hyvin toimeen ja oon joustava ja mukautuvainen. Mutta todellakin tän ihmisen kanssa tapaamiset oli yhtä tuskaa. Tää yksityinen reumatologi aloitti mulle sillon Salozopyrinin ja 1,5 vuotta voin todella hyvin. Parin kuukauden päästä lääkkeen aloittamisesta pääsin jopa kyykkyyn, mihin en ollut päässyt 9 vuoteen! Se oli silloin ihan mahtava fiilis! :) Mutta, mutta...
Mä muistan, kun reumatologi sillon 2008 sanoi, että jos Salozopyrin ei tehoa, niin ainoa vaihtoehto on biologiset reumalääkkeet. Ja minä, sisätautinen sairaanhoitaja pelästyin tota tietoa ihan hirveesti. Vaikka mulla oli kaikki mahdollinen tieto käytettävissä ja olin ollut kuuntelemassa luentoja ko. lääkkeistä, ainoa ajatukseni oli vain, että ei mulle. En ees loppujen lopuksi tiedä, mikä mua niin kauheesti niissä pelotti. Varmaan se, että tiesin niiden olevan viimeinen vaihtoehto. Niiden kokeilemisen jälkeen ei olisi enää mitään tehtävissä. Lääkityksellisessä mielessä.
Pääsin kuntoukseen Apilaan Reumaliiton kuntoutuskeskukseen joulukuussa 2010. Mun huonekaverilla on ollut biologiset lääkket käytössä jo muutaman vuoden. Juttelin hänen kanssaan lääkityksestä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Jo kuntoutusjakson aikana päätin, että haluan kokeilla biologisia. Hän korosti elämänlaadun parantumista ja se oli varmasti se ratkaisevin asia. Ajattelin ja toivoin, että saan heti alkuvuodesta kokeilla uutta lääkitystä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti